Ajatus yritysvihdin takana

Toiminnanjohtajan ajatuksia siitä, miten YritysVihti ry vaikuttaa paikallisesti yritystoiminnan kehittymiseen.

Antti Leijala YritysVihti ry

Antti Leijala

Miksi YritysVihti perustettiin, toiminnanjohtajan ajatuksia?

Entä jos vaihtoehtona olisi järjestelmä, jossa kaikki toiminta keskittyy yrittäjien suoraan tukeen? 

Kaikki kunnat havittelevat yrityksiä ja yrittäjiä. Sitä kautta yritykseen saadaan kaivattua elinvoimaa, asukkaita ja verotuloja. Mutta mitä Vihdissä pitäisi tehdä, jotta erotumme joukosta? Mielestäni esiin nousee kolme tärkeää seikkaa, jotka ovat olleet kantavina ajatuksina YritysVihtiä perustettaessa.

1) Meillä pitää olla paikallisia palveluja koko yrityksen elinkaaren ajalle

Tasalukuihin pyöristettynä, Vihtiin perustetaan joka vuosi noin 200 yritystä, toiset 200 lopettaa ja 2000 jatkaa toimintaansa kiristyvässä kilpailussa. Jotta yritysten kilpailukyky saadaan laajalla rintamalla nousemaan, tarvitaan tukea kaikille. Ei siis riitä että muutamien “start-up” yritysten tai aloittavien yritysten neuvonta on järjestetty, työsarkaa on paljon enemmän. Miksi paikallisten palveluntarjoajien osaamista ei ole juurikaan hyödynnetty yritysneuvonnassa? Ilmaisen neuvonnan tai verkkokurssien lisäksi tarvitaan kattava setti maksullista neuvontaa, niille jotka ovat siitä valmiita maksamaan. 

2) Keskittyminen konkreettiseen tukeen, niille jotka sitä eniten kaipaavat

Suomessa on lukuisia yrittäjäjärjestöjä, jotka keskittyvät yrittäjyyden edunvalvontaan. Väheksymättä näiden yhteiskunnallista roolia, on pienyrittäjän joskus vaikea ymmärtää mitä konkreettista vastinetta hän saa satojen eurojen vuosimaksuille. Miten yritystonttien kaavoitus auttaa kotitoimistolta toimivaa konsulttia tai verkkokaupan pitäjää? Miten juhlagaalat ja palkinnot auttavat saamaan lisää myyntiä loppuvuonna? Entä jos vaihtoehtona olisi järjestelmä, jossa kaikki toiminta keskittyy yrittäjien suoraan tukeen? 

3) Kustannustehokkuus on nykyaikaa ja etenkin tulevaisuutta

Kun YritysVihdin suunnittelun alkumetreillä heitin haasteen kehiin “kiinteät kustannukset pitää olla <10t€ vuodessa”, pöydän ympärillä oli hieman epäileviä katseita. Eihän se voi mitenkään olla mahdollista, jos vastaavien yrityskehitysyhtiöiden kiinteät kulut ovat vähintään 200-500t€!?!? 

Digitaalisuus on tässä avainsana ja olemme vasta alkumetreillä sen hyödyntämisessä. Ajanvaraus tehdään alusta lähtien digitaalisen järjestelmän kautta (=ei toimistohenkilökuntaa), rakennamme kattavan paketin erilaisia verkkokursseja (=ilmainen monistaminen), hyödynnämme henkilökohtaisessa neuvonnassa Skypeä (=ei aikaa ja rahaa matkusteluun), ei raskaita taustajärjestelmiä (=ei lisenssimaksuja) ja taustalla rakennamme valmiuksia tekoälypohjaiseen yritysneuvontaan (tavoitteena edelläkävijän asema Suomessa). Kun nyt teimme budjettia vuodelle 2019, kiinteät kulut oli <10t€ – siitä on hyvä jatkaa 🙂